Yrityksessä vallitseva arvomaailma ja arvoymmärryksen taso vaikuttaa oleellisella tavalla yrityksen menestykseen, kuten siihen, miten innovaatioita arvioidaan tai millaisena arvona aito monikulttuurisuus yrityksessä nähdään.

Innovaatiota arvioidaan usein pelkän taloudellisen arvon kautta. Tällöin sitä mitataan suhteessa omaan aiempaan suoritukseen tai kilpailijoihin. Seurauksena on pysyminen ennalta määritellyssä kilpailutilanteessa. Jos innovaatiota arvioidaan suhteessa sen uutuusarvoon, joudutaan todellisen innovaation suhteen tilanteeseen, jossa vertailu on mahdoton. Tällöin tarvitaan riskinottoa, joka voi nostaa menestyksen kokonaan uudelle tasolle. Jälkimmäinen tapa tuottaa ja arvioida innovaatioita on selvästi edellistä harvinaisempi.

Globaalit markkinat muodostavat todellisen haasteen minkä tahansa yrityksen toiminnalle. Nopean teknologisen kehityksen ansiosta yhteiskunnan pintailmiöt, muodit ja muut ajan ilmiöt leviävät maailman eri puolille lähes reaaliajassa. Tämä antaa helposti vaikutelman, että myös arvot muuttuvat samaan tahtiin.

Arvoissa on kuitenkin aina kyse huomattavan syvällisistä ja koko elämän ajan kehittyvistä periaatteista, mikä tulee esiin tutkittaessa kulttuuristen arvojen vakautta. Paras arvomuutoksen yksikkö on edelleenkin vuosisadan kvartaali eli sukupolvi, ei liike-elämästä tuttu kvartaali, neljännesvuosi. Tämä ei tarkoita, että liike-elämän pitäisi hidastaa tahtia. Se tarkoittaa sitä, että liike-elämän pitää aidosti ymmärtää, miten hitaasti monet perusasiat muuttuvat ja suhteuttaa panostuksensa tähän.

Yrityksen toimintaa ohjaavien arvojen ymmärtäminen inhimillisen arvomaailman erikoistapaukseksi on merkittävä askel arvoymmärryksen kehittymisessä. Samojen teorioiden avulla voidaan ymmärtää niin yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen kuin kokonaisten kulttuurienkin toimintaa ohjaavia arvoja. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että 1990-luvun viimeisellä vuosikymmenellä yritykset alkoivat kiinnostua arvoistaan. Kyseessä ei ollut muoti-ilmiö, vaan osoitus tavasta, jolla arvot toimivat. Arvot nousevat puheeksi aina, kun ihmiset kohtaavat voimakkaita muutoksia.

Yritystoimintaan voimakkaasti vaikuttanut muutosjakso käynnistyi rahamarkkinoiden asteittaisesta vapautumisesta ja teknologian kehityksessä tapahtuneesta harppauksesta viime vuosituhannen lopulla. Markkinat muuttuivat rajummin kuin koskaan maantieteellisten rajojen menettäessä merkitystään ja liikkumisen esteiden vähentyessä.

Tämä heijastui myös arvoihin, jotka ovat läsnä kaikessa, mitä ihminen tekee, eikä yritystoiminta ole tässä suhteessa poikkeus. Yritystoiminta on vain yksi esimerkki inhimillisestä vuorovaikutuksesta. Arvoista puhuminen on yrityksille tärkeää, koska yrityksiä johdetaan tietoisesti.

Voimakkaat yhteiskunnalliset muutokset ja koulutustason nousu ovat vaikuttaneet etenkin länsimaisissa yrityksissä käytävään keskusteluun. Arvoerojen syvyydestä ja pysyvyydestä johtuen muodostaa etenkin monikulttuurinen ympäristö johtajuuden keskeisimmän haasteen. Yritystoiminnan kannalta tilannetta hämmentää erityisesti se, että markkinat näyttävät samanlaistuvan vauhdilla. Samanlaistumista tapahtuu kuitenkin vain pintailmiöiden tasolla. Todelliset kulttuurierot eivät tasoitu edes vuosisadoissa. Kiina on aina ollut hierarkinen kulttuuri, olipa siellä vallassa keisari, kommunistit tai kapitalistit. Tämä on ymmärrettävä myös johdettaessa yritystä globaaleilla markkinoilla.