| Suomalainen arvomaailma |
|
|
|
| Kirjoittanut Martti Puohiniemi |
| 22.01.2010, 16:37 |
|
Suomalaisen väestön arvoprofiili on laskettu Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimuksen aineistosta Schwartzin yksilöiden arvoja käsittelevän teorian avulla. Suomalaisten arvot asettuvat seuraavaan tärkeysjärjestykseen:
Arvoprofiilissamme korostuvat läheisistä huolehtiminen, turvallisuus ja tietty varovaisuus erottua joukosta. Vaikea suhteemme listan hännille sijoittuvaan valtaan näkyy jopa sanastossamme. Vallalla on kielessämme paha kaiku. Se on meille jotain valtavaa ja väkisin paikalle tulevaa, kun se esimerkiksi amerikkalaisille on pelkkää voimaa. Suomalaisille tyypillinen uudistusmielisyys ei suoraan ilmene arvoprofiilistamme, vaikka se onkin ollut ratkaiseva apu kaikissa meille tärkeissä kansallisissa käännekohdissa, oli sitten kyse sodan jälkien korjaamisesta tai historiamme syvimmästä lamasta toipumisesta, tai autioituvien maaseututaajamien asfaltoinnista markettien parkkipaikoiksi 1970-luvulla. Myös puurakentamisella lienee oma osansa uudistusmielisyydessämme. Poikien on ollut helppo uudistaa, kun isien teot ja virheet ovat lahonneet peltojen reunoille ja rantaniityille. Toisin on Kreikassa, jossa keskenjääneet temppeliportit vieläkin muistuttavat esi-isien kiinnostuksen lopahtamisesta. Suomalainen uudistusmielisyys ei kuitenkaan synny siitä, että uutta kohti ajavat arvot - itseohjautuvuus ja virikkeisyys - olisivat arvolistamme kärjessä. Suomalaisten uudistusmielisyyden mahdollistavat ohuet perinteemme, joiden ansiosta olemme valmiit tarttumaan uusiin työskentelytapoihin ja toimintamalleihin aina kun niitä on tarjolla. Suomalaisten arvojen juuret ovat syvällä kansallisessa kulttuurissamme ja niiden muotoutumiseen ovat vaikuttaneet maantieteellinen sijaintimme, luonto ja historiamme, erityisesti suhteemme naapurimaihin. Pitkä vieraan vallan alla eletty aika on jättänyt meihin lähtemättömän jälkensä, mutta samalla antanut meille, yhdessä itsenäistymisen kanssa, menestymisen eväät. Tästä historiallisesta taustastamme juontuvat kuitenkin myös kansalliset riskimme. Näistä tärkeimmät ovat liiallinen yhdenmukaisuuden arvostus ja vaikea suhde auktoriteetteihin. Kuten kulttuuristen arvo-orientaatioiden kartta osoittaa, tasa-arvon puolustaminen on hierarkian vastakohta. |


