Shalom Schwartz aloitti teorioidensa kehittämisen tutkimalla yksilön toimintaa ohjaavia arvoja. Hänen tavoitteenaan oli löytää universaalisti pätevä arvojen joukko, jota voitaisiin käyttää kulttuurien välisissä vertailuissa. Aiemmat arvomittarit olivat osoittautuneet tässä suhteessa puutteellisiksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitettyjä mittareita ei suoraan voi soveltaa muissa kulttuureissa.

Arvorakenteiden tutkiminen oli arvojen merkitysten tunnistamisen kannalta ratkaiseva oivallus. Schwartz osoitti ensimmäisenä, että arvot ovat joko toisiaan täydentäviä tai keskenään ristiriidassa. Näin syntyi arvokartta, jolle kymmenen perusarvoa sijoittuvat kulttuurista riippumatta lähes samalla tavalla. Oheiseen A3-tutkimuksen aineistosta laskettuun arvokarttaan on sijoitettu suomalaiset miehet ja naiset ikäryhmittäin.

Arvokartta kiteyttää kaksi inhimillistä tosiasiaa. Jos halutaan uutta, ei voida säilyttää kaikkea vanhaa, ja jos päällimmäisenä on oma minä, jää vähemmän tilaa itsensä ylittämiselle eli muiden huomioinnille. Näiden kahden jännitteen kautta kymmenestä arvosta muodostuu kaksiulotteinen kuva.

Arvokartan vaaka-akselilla asettuvat vastakkain avoimuus muutokselle ja säilyttäminen, pystyakselilla vastakkain ovat itsensä ylittäminen ja itsensä korostaminen. Arvokartan vierekkäiset alueet ovat toisiaan täydentäviä, vastakkaiset keskenään konfliktissa. Kohtisuorassa toisiinsa nähden olevat alueet ovat toisistaan riippumattomia. Nämä arvojen keskinäisten suhteiden kolme päätyyppiä pätevät kaikissa tutkituissa kulttuureissa:

• Toisiaan täydentävät arvot, esimerkiksi suoriutuminen ja valta, sijoittuvat samalle puolen karttaa. Jos ihminen haluaa pärjätä elämässään muita paremmin, hän on usein mielissään siitä, että joku muukin huomaa hänen ponnistelunsa ja palkitsee sen jollain tavoin. Tällaiset palkinnot, kuten muukin vauraus ovat vallan symboleja.
• Toisilleen vastakkaiset arvot, esimerkiksi itseohjautuvuus ja perinteet, sijoittuvat eri puolille karttaa. Jos edetään omin päin, uteliaasti ja rohkeasti kohti uutta, ei voida noudattaa perinteiden edellyttämiä tapoja. Vastaavasti, jos kunnioitetaan kaikessa perinteitä, jäävät uudet asiat kokeilematta.
• Toisistaan riippumattomia arvoja ovat esimerkiksi universalismi ja virikkeisyys. Jos tiedämme, että ihminen on kulttuurisesti avoin, ympäristöystävällinen ja suvaitsevainen, emme tästä voi vielä päätellä, kuinka voimakkaasti hänen elämäänsä ohjaavat seikkailunhalu ja uudet haasteet.

Sukupuolen ja iän suhteen pätevät kaikissa kulttuureissa samat lainalaisuudet. Miehet painottuvat arvokartalla suoriutumisen ja vallan puolelle, naiset puolestaan hyväntahtoisuuden ja universalismin puolelle. Nuoria ohjaavat yksilön päämäärät ja vanhoja ohjaavat yhteiset päämäärät.

Selkeytensä ansiosta Schwartzin arvoteoria tekee arvoista puhumisen helpoksi. Kaikki tällä sivustolla esitetyt arvotutkimuksen tulokset ja niiden tulkinnat perustuvat Martti Puohiniemen vuosien 1991–2005 välillä kokoamaan laajaan, 15–75 -vuotiaita suomalaisia edustavaan arvotutkimusaineistoon, jonka teoreettisena viitekehyksenä toimii Schwartzin yksilöiden arvoja käsittelevä teoria. Tutkimuksen tuoreimmat tulokset on esitetty teoksessa Puohiniemi: ”Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika”. Miesten ja naisten välistä arvoeroa käsitellään teoksessa Puohiniemi - Nyman: Mies. Arvot, roolit ja tunteet.